Ankeuttajat tulevat

Viikonloppuna täällä oli ihan hillitön sumu, kuten varmaan muuallakin. Poikkeusta ei tehnyt myöskään lauantaiaamu, jolloin ajelin reippaana tyttönä töihin jo kuuden jälkeen. Työpaikan parkkipaikallakin sumua oli siinä määrin, että ilman kirkkaana loistavia valotauluja koko valtava rakennus olisi varmasti ollut hyvin näkymätön.

Muutamasta seikasta johtuen ehdin perjantain ja lauantain välisenä yönä nukkua vain kolme ja puoli tuntia (ennätykseni, varmasti!), mutta selvisin kuin selvisinkin työpäivästä ihan kunnialla. Töiden jälkeen ehdin jopa maata sängyssä hetken väittäen, että ei kyllä väsytä yhtään, katsonpa mieluummin tv:tä, mutta niin vain se nukkumatti sitten kuitenkin salakavalasti iski. Ja iski vielä myöhemminkin samana päivänä, ja kahdista päiväunista huolimatta sammuin vielä illallakin kuin saunalyhty :D

No, joskus on vaan kiva nukkua.